Miksi primitiivirefleksit jäävät aktiivisiksi aikuisille?

Ei aikuisilla voi olla aktiivisia primitiivirefleksejä!

Lääketieteessä ja lasten neurologiassa tunnistetaan primitiivirefleksien yhteys kehitysvammaan. Mutta siellä on vähän tietoa ns. normaalisti kehittyvien aktiivisista reflekseistä. Konsensus on, että refleksit kyllä katoavat ajan myötä. Jotenkin ajatellaan, että ikä on vaikuttava tekijä.

Tosiasiassa kehon kasvaminen ja vahvistuminen sekä ihan normaalin liikkumisen ja liikkeiden harjoittelun määrä aiheuttaa sen, että refleksit ikään kuin lakkaavat näkymästä. Vauvalla primitiivirefleksit näkyvät sen kehitysvaiheen ajan näkyvänä liikkeenä. Kun liikkuminen muuttuu enemmän tietoiseksi ja kontrolloiduksi refleksien liikemallit muuttuvat ”sisäiseksi liikkeeksi”. Hermosto siis pyrkii tuottamaan liikettä mutta ne eivät pääse läpi ja se voi aiheuttaa lihasjumeja, kompensaatioita ja muita kehon haasteita.

Eli refleksit nimenomaan katoavat näkyvistä mutta eivät poistu hermostosta!

Primitiivirefleksiprosessi on monimutkainen ja herkkä prosessi ensimmäisen ikävuoden aikana ja se on yllättävän altis häiriöille.

En tiedä minkä verran tai miten on pystytty tutkimaan sitä miten refleksi yksilökohtaisesti jää aktiiviseksi.

Tutkimukset primitiivireflekseistä perustuvat paljolti siihen, että testataan niiden aktiivisuutta ja verrataan sitä tiettyihin haasteisiin, kuten oppimishäiriöt, adhd, autismi, aistitiedon käsittelyn haasteet tai motoriset haasteet.

Sensomotorinen valmennus ja primitiivirefleksit

Sensomotorista valmennusta on tehty vuosikymmeniä ympäri maailmaa, Suomessakin ainakin 90-luvulta saakka.

Tiedämme primitiivirefleksien liikemallit ja toimintatavat ja siksi ne pystytään testaamaan kehosta yksinkertaisilla liiketesteillä. Testit ja liikeharjoitteiden tuomat hyödyt kertovat omaa tarinaansa ja näyttävät ihan todellisia tapahtumia. Erityisesti ne muutokset mitä ihmiset kokevat elämässään näiden yksinkertaisten liikkeiden ansiosta on kiistatonta ja sen lisäksi pystymme testeillä todentamaan muutoksen kehossa.

Miksi primitiivirefleksit sitten pysyvät aktiivisina?

Tähän on monta erilaista teoriaa jotka perustuvat osin kokemuksiin ja toisaalta siihen ajatukseen, että miten refleksit sammuvat ja mikä voi estää niiden sammumista.

Keskoisuus ja synnytyskomplikaatiot

Synnytyskomplikaatiot, kuten hapenpuute, traumaattinen tai pitkäkestoinen synnytys, ennenaikaisuus tai keisarileikkaus, voivat vaikuttaa vauvan keskushermoston toimintaan ja refleksien sammumiseen. Vaikka lapsi ei näyttäisi oireilevan synnytyksen jälkeen, nämä tekijät voivat joskus vaikuttaa hermoston hienosäätöön ja viivyttää refleksien sammumista.

Stressi

Krooninen stressi, erityisesti varhaislapsuudessa, voi häiritä refleksien normaalia sammumista. Vaikeat elämänkokemukset tai kehitykselliset haasteet, jotka vaikuttavat aivojen toimintaan, voivat johtaa siihen, että primitiivirefleksit pysyvät aktiivisina pidempään.

Uni

on olennainen osa hermoston kypsymistä, ja erityisesti varhaislapsuuden aikana se on keskeinen aivojen kehittymiselle. Unihäiriöt tai krooninen univaje voivat vaikuttaa refleksien normaalin sammumisen aikatauluun.

Äidin terveydentila raskauden aikana

kuten ravitsemus, stressi, toksisten aineiden altistus ja krooniset sairaudet, voivat vaikuttaa sikiön hermoston kehitykseen. Esimerkiksi äidin kokema stressi voi vaikuttaa sikiön stressihormonitasoihin ja heikentää aivojen kypsymisprosessia, mikä voi viivästyttää refleksien sammumista.

Liikettä rajoittavat tekijät (kapalot, sitterit, kävelytuet)

Vauvojen varhainen sensorinen stimulaatio (esim. kosketus, näkö, kuulo ja tasapaino) on tärkeää refleksien integroitumiselle. Jos lapsi ei saa riittävästi monipuolista sensorista stimulaatiota tai hänen ympäristönsä on aistiärsykkeiden suhteen rajoittunut, refleksien normaali sammuminen voi viivästyä.

Fyysiset liikkeet, kuten ryömiminen, konttaaminen ja kävelemään oppiminen, auttavat integroimaan primitiivirefleksejä. Jos lapsi ei saa riittävästi mahdollisuuksia liikkua ja harjoitella näitä motorisia taitoja, refleksien sammuminen voi viivästyä.

Sairastuminen tai sairastumiskierteet ensimmäisen ikävuoden aikana

Esimerkiksi korvatulehduksilla voi olla monenlaisia vaikutuksia primitiivireflekseihin, koska kuulo on tärkeä aisti ja toisaalta meidän tasapainoaistielin on korvassa.

Varhaislapsuuden toistuvat sairastelut, kuten hengitystieinfektiot, vatsataudit ja muut krooniset tulehdukset, voivat vaikuttaa primitiivirefleksien sammumiseen useilla tavoilla. Ne voivat heikentää lapsen hermoston kehitystä epäsuorasti vähentämällä motorisia taitoja, hidastamalla sensorista integraatiota, aiheuttamalla stressiä ja häiritsemällä unta. Vaikka nämä infektiot eivät välttämättä yksinään aiheuta refleksien jäämistä aktiivisiksi, niiden kerrannaisvaikutukset voivat johtaa siihen, että refleksit eivät integroitu normaalilla aikataululla.

Ravitsemus

Aivojen kehitys on riippuvainen asianmukaisesta ravinnosta, erityisesti lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Tietyt ravintoaineet, kuten omega-3-rasvahapot ja B-vitamiinit, ovat keskeisiä aivojen kehittymiselle. Aliravitsemus tai puutostilat voivat hidastaa hermoston kypsymistä ja heikentää refleksien sammumista.

Aktiivisten primitiivirefleksien seuraukset

Vaikka primitiivirefleksien säilyminen aikuisuuteen ei yleensä aiheuta vakavia ongelmia, se voi vaikuttaa motorisiin taitoihin, oppimiseen, keskittymiseen tai tasapainoon. Joskus tämä huomataan vasta, kun henkilö kohtaa erityisiä haasteita arjen toiminnassa tai oppimisessa.

Iso osa minun asiakkaista ovat kohdanneet elämässä jonkin ison ja vaikean tapahtuman esim. uupumuksen tai avioeron tai he ovat huomanneet jonkun tietyn haasteen kehossa (kipuja, kompensaatioita) tai mielessä (keskittyminen, ahdistus, masennus, jatkuva pelko) joka haittaa ihan arkipäiväisiä asioita. Ja usein voidaankin kysyä, että kumpi on muna ja kumpi kana! Yleensä näillä ihmisillä on takana jo monenlaisia interventioita, fyysisiä hoitoja tai puheterapiaa mutta ovat kokeneet, että niillä ei ole saanut ihan toivomiaan tuloksia. Tai niinkuin useampikin ihminen on sanonut, että "tuntuu, että sinne hermostoon ei ole saanut yhteyttä" tai "tämän pidemmälle en ole päässyt".

Jos hermostossa on aktiivisia primitiivirefleksejä niin niiden hoitaminen on suositeltavaa.

"Primitiivirefleksit voivat vaikuttaa hermoston kautta käytännössä ihan kaikkiin kehon ja mielen toimintoihin."